Lenin-opintokerhossa keskusteltiin torstaina 25.helmikuuta Leninin Mitä on tehtävä? -artikkelin pohjalta. Keskustelua oli vauhdittamassa prekariaattitutkija Jukka Peltokoski Tampereelta.

Peltokoski kirjoitti noin vuosi sitten verkkolehti Megafoniin artikkelin nimeltä "Leninismin aave". Siinä hän pohtii, mitä annettavaa Leninillä on organisaation, järjestäytymisen ja kommunikoinnin suhteen.

Peltokosken tausta on ns. uusissa kansalaisliikkeissä, jotka syntyivät mm. eläinten oikeuksien ja globalisaation vastustamisen tiimoilta vuosituhannen vaihteessa. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja tehnyt gradunsa veganismista.

Hän kertoi päätyneensä Leninin äärelle siitä syystä, että uusien liikkeiden kehittyminen tuntuu olevan hankalaa. Myös Megafoni-lehti kaipasi jostain uusia ideoita, joita Peltokoski löysi monen mielestä yllättävältä suunnalta. Leninillä nimittäin on huono maine tietyissä vasemmiston osissa, mutta ennakkoluulottomana tutkijana Jukka tutustui Leniniin ja löysi Leninin tuotannosta hyviä pointteja ja ajatuksia siitä, miten toimintaa kannattaa suunnata. Hän korosti, ettei ole Lenin-asiantuntija eikä leninisti, vaan lukee Leniniä inspiraation lähteenä siinä missä monia muitakin ajattelijoita.

Jukka Peltokoski kertoi saaneensa paljon palautetta artikkelistaan. Joidenkin mielestä Leniniä ei saa lukea, hänestä kirjoittamisesta puhumattakaan. Toisaalta alkamassa voi olla pienoinen Lenin-buumi: verkkoon on ilmestynyt uitakin tuoreita Leniniä käsitteleviä artikkeleita. Myös slovenialainen jonkin sortin muotiradikaaliajattelijaksi noussut Slavoj Zizek, joka käväisi viime vuoden lopulla Suomessa, käyttää Leniniä merkittävällä tavalla lähteenään.

Ohessa lyhyesti Jukka Peltokosken esille nostamia pointteja:

Täytyy tiedostaa spontaanien kansanliikkeiden ja poliittisen organisoituneen vastarinnan välinen dialektiikka. Ylhäältä päin ei joukkoja voida ohjata eikä opettaa. Tämä vaatii nöyryyttä ja myös ns. työläistutkimusta, eli on tutkittava, mitä työläiset ajattelevat ja mitä he tahtovat. Kyseessä ei ole ulkopuolinen tarkastelu vaan liikkeen sisäinen reflektio, itsearvio.

Poliittinen organisaatio on Leninille lehtiprojekti, nykytermein kommunikatiivista, vaikuttamaan pyrkivää toimintaa. Lehti luo mm. verkostoa ja erilaisia suhteita, tekee poliittisia paljastuksia, agitoi ja kasvattaa organisoituneeseen toimintaan pitkäjänteisesti. Peltokosken mukaan Mitä on tehtävä? on myös erinomainen mediaopas.

Leninillä korostuu myös sivistystehtävä hyvin keskeisenä. Esille nousee käsite lukeva, teoreettinen työläinen. Tällä hetkellä työväenluokka on huomattavasti sivistyneempi kuin Leninin aikoihin. Toisaalta sivistyneistö on entistä proletarisoituneempi. Myös yhteiskunta on nykyään monimutkaisempi kuin Leninin aikoihin. Tämä asettaa uusia haasteita poliittiselle organisaatiolle.

Alla vielä linkkejä muutamaan aineistoon:

Jukka Peltokosken artikkeli "Leninismin aave".

Jukka Peltokosken haastattelu sosialismi.net -verkkolehdessä:

Työläistutkimuksen perusteista Antonio Conti: "Tutkimus poliittisena
metodina"

Esimerkki työläistutkimuksesta Espanjasta: Precarias a la deriva